Välittäjän pyhä selonottovelvollisuus

Nyt kun asuntomarkkinat käyvät superkuumina, ajattelin kevään ja kesän mittaan avata blogiimme muutaman varsinkin asunnon myyjän kannalta tärkeän aiheen asuntokaupasta ja siitä, mitä välittäjän vastuuseen kuuluu. Tiukkaa asiaa tulossa siis, toki väliin on syytä kirjoitella myös hieman kevyempiä postauksia. Haluan näillä avauksilla myös perustella sitä, mistä asunnon myyjä muun muassa välittäjälle maksaa. 

Välitysliikkeiden ohjenuora Suomessa on Hyvän välitystavan ohje, ja perustan tietoiskuni siihen. Vaikka nimi kuulostaakin kohteliaalta ja ohjaavalta, kyseessä ei ole kehotus toimia tietyllä tavalla, vaan Hyvä välitystapa on lain säätämä, ja suurimmilta osin siihen pohjautuvat oikeuden päätökset, joissa välitysliike on joutunut korvausvelvolliseksi. Uusin ohje hyvästä välitystavasta löytyy Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton sivuilta. Vastuulliset kiinteistönvälitysliikkeet, kuten tietysti Huoneistomarkkinat, ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää välitystapaa. Läit ja säädökset tuntevan välittäjän valinta on asunnon omistajan kannalta tärkeää, siten myös myyjä välttyy ylimääräiseltä häslingiltä, jota voi seurata jos välittäjä ei tiedä mitä tekee.

Ohje Hyvästä Välitystavasta

Ensimmäinen fakta-aiheemme on välittäjän selonottovelvollisuus. Mitä välittäjän kuuluu selvittää myytävästä kohteesta ja kertoa eteenpäin ostajakandidaateille? Hyvän Välitystavan kappale 5 on omistettu aiheelle, laaja on ja hirveästi sivuja, tämä kertoo jo jotain. Lähdetään perusasioista, ensimmäisiä selvitettäviä asioita on myytävän kohteen omistaja, ja kenellä on oikeus myydä se. Kuulostaa uskomattomalta, mutta näinkin yksinkertaiselta kuulostava asia vaatii välillä paljon työtä. Esimerkiksi perikunta myyjänä aiheuttaa aikamoisen paperirumban, jossa välittäjän tulee todellakin olla kärryillä asioista ja osata lukea virkatodistuksia. Valtakirjoja haalitaan ja lähetellään.

Käytännössä selonottovelvollisuus on määritelty hyvin yksityiskohtaisesti, välittäjän tulee ottaa todella laajasti selvää kohteesta ja seikoista joilla voi olla merkitystä ostopäätökseen. Asunto-osakkeessa kyse on tietysti taloyhtiön tilasta ja remonteista, itse huoneiston kunnostuksista sekä niiden luvista ja varusteista, kaavoitustiedoista jne. Tiesitkö sinä, että kerrostaloasuntoa ostettaessa välittäjän tulee kertoa ostajalle, jos naapuritontille tai näköalojen peitoksi on tulossa uusi kerrostalo? 

Kiinteistökaupan kohdalla selonottovelvollisuutemme ulottuu tietysti itse rakennuksen kunnon ja pinta-alojen selvittelystä tontin tai tilan tietoihin. Remontit, lämmitysjärjestelmä, viemäröintijärjestelmä, energiatodistus, liittymät. Maanmittauslaitos ja kaupunkien ja kuntien rakennusvalvonnat tulevat välittäjille tutuiksi selvitellessämme kaavamerkintöjä, rakennuslupia, rasitteita, panttauksia ja huhhahhei vaikka mitä. Uskon hyvinkin että joskus toimeksiantaja voi jopa ihmetellä miksi ihmeessä kiinteistönvälittäjä kyselee yllättävänkin yksityiskohtaisia asioita esim. panttaustiedoista. Tämä johtuu juurikin lain määräämästä selonottovelvollisuudestamme. Muistutan myös, että välittäjillä on salassapitovelvollisuus, eli asiakkaan raha-asiat, avioerot ja perintöriidat pysyvät ehdottoman luottamuksellisina. Muutenkin tämän tyyppiset vastoinkäymiset ovat meille jokapäiväisiä työasioita, eipä niitä sen enempää ihmetellä.

Jotkut perustelevat itse myyvänsä kohteen välittäjää paremmin, sillä asunnon omistaja itse kuulemma tuntee kohteensa parhaiten ja tietää siitä eniten. Tämä argumentti saa välittäjän suupielet vienolle hymynkarrelle. Lähes joka kerralla, kun teen toimeksiantosopimusta myytävästä kohteesta, onnistun tiedustelemaan omistajalta jotain sellaista, johon hän ei osaa vastata. Hyvin monesti näitä asioita on listaksi asti. Jo ihan osake- tai panttikirjojen sijainti on monelle kysymysmerkki. Ja tämähän on aivan ok ja juuri näin sen tulee mennäkin. En kehtaisi kutsua itseäni asiantuntijaksi, jos tällaisia tilanteita ei tulisi vastaan. Tästä syystähän asunnon omistaja on minut palkannut: hoitamaan kaupanteon asiallisesti maaliin siten, että myyjä itse pääsee mahdollisimman helpolla ja huoletta.

KIINTEISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ on luettu tässä putiikissa! Sarjana palvelee myös hienosti näytön korokkeena.

Varsinkin kiinteistöä myyntiin otettaessa vastaan tulee tilanteita, joissa myyjä tai myyjät voivat olla hyvinkin erilaisessa käsityksessä esimerkiksi myytävän kiinteistön oikeuksista ja rasitteista. Venevalkamaoikeus esimerkiksi. Tieto siitä on voinut kulkea sukupolvelta toiselle ja muuttua matkalla, eikä nykyiset omistajat ole tietystikään asiaa selvittäneet, koska se ei ole ollut tarpeellista. Myynnin tullessa ajankohtaiseksi välittäjä selvittää tällaiset asiat ja kertoo ne ostajakandidaateille, vaikka asian laita voi joskus tulla yllätyksenä myös myyjäpuolelle. 

Hyvässä välitystavassa mainitaan myös erityinen selonottovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että välittäjällä tulee olla tuntosarvet höröllä, mikäli hän havaitsee annetuissa tiedoissa ristiriitaisuuksia tai puutteellisuuksia, tai jos hänen on syytä epäillä, että annetut tiedot eivät pidä paikkaansa. Tiedonhaalinnan lisäksi välittäjän tulee siis olla kriittinen ja käyttää maalaisjärkeä omaksuessaan myytävän kohteen tietoja. Emme voi sokeasti luottaa siihen, että asiat ovat varmaan ihan ok.


Meri Saukkoriipi
Mielellään lakia noudattava kiinteistönvälittäjä LKV