maanantai 14. maaliskuuta 2016

Ammatinvalintakysymys

Kiinteistönvälittäjän ammatti on ollut pinnalla nyt useamman vuoden. Ala tuntuu kiinnostavan, televisiosta saa seurata useammankin välittäjän tekemisiä. Muutaman kerran olemme kuulleet myös huhua, että kiinteistönvälittäjän työ on helppoa ja leppoisan vapaata: saa sopia omat aikataulut ja pitää vähän lomaa silloin kun huvittaa. Valotan nyt hieman ammattikuntamme todellista arkista aherrusta. Emme suinkaan juo samppanjaa poreammeessa, vaan uima-altaassa. Kuitenkin melko harvoin sinnekään ehtii.

Tänään maanantaina 14.3 aamu alkoi klo 8.00 viikkopalaverilla, jossa käydään läpi mitä kukanenkin on myynyt, mitä uutta on tullut ja muutakin päivänpolttavaa. Some-tukemme Sami Saarenpää saapui palaverin päätteeksi vielä juttelemaan mainontamme purevuudesta. Siitä sitten pikku hiljaa jokainen omiin suuntiinsa. Esimerkiksi allekirjoittanut hoiti aamupäivän konttorihommia ja soitteli puheluita. Joku on joskus kysynyt, että mitä ihmettä te siellä konttorilla sitten muka teette. Noh. Kun uusi kohde tulee myyntiin, sitä varten tarvii kaikenlaista paperia ja tietoa isännöitsijöiltä, kaupungilta, Maanmittauslaitokselta ja itse toimeksiantajalta. Puhelin ja sähköposti plinkuttavat, Makkella faksi. 

  Mertsa konttorilla aloittelee tätä blogipostausta

Myynti-ilmoitus, siis se joka näkyy Etuovessa ja Oikotiellä, on välittäjän laatima, jokaisen pienen tiedon olemme me ihan itse omin pikku kätösin näppäilleet atk-laitteeseen, josta se suhahtaa asuntoportaaleihin. Kauppakirjojen kirjoittaminen ottaa myös konttoriaikaa. Siinä hommassa saa olla tarkkana ettei mene sotut sekaisin. Itse laitoin kerran puhelinnumeron henkilötunnuksen tilalle, onneksi Raijan sensuuri ehti väliin, Raija tarkastaa kaikki meiltä ulos lähtevät kauppakirjat ja piippaa pilkut kohdilleen.

Konttorihommia suuremman osan kiinteistönvälittäjän ajasta vievät tietysti asiakaskäynnit. Tapaamiset asiakkaiden kanssa ovat työmme tärkein osa, ja siihen me keskitymme. Arviokäynti on kaiken A ja O, ensitapaamisella luodaan suhde asiakkaaseen, ei auta olla väsynyt tai vaikuttaa kiireiseltä. Näytöt työllistävät paljon. Sunnuntaina yleisnäyttöjä on noin 6-8, vähän tilanteesta riippuen. Lähemmäs 10 näyttöä kun pitää putkeen on takki (ja vatsa) melko tyhjä, mutta ahkeruus yleensä kyllä palkitaan. Yksityisnäyttöjä pidetään pitkin viikkoa kaikennäköisillä aikatauluilla. Kalle oli esittelemässä taloa kello 7 kesäaamuna, eivät vaan aikataulut muuten kohdanneet. Myöhäinen ilta asiakkaalla ei ole oikeastaan edes harvinainen, välillä on mennyt sinne lähemmäs yhtätoistakin illalla.

Asuntokuvaukset, kuntotarkastukset ja kaupantekotilaisuudet pankissa ovat näitä perusmenoja, joskus joutuu hieman hullumpiinkin tilanteisiin. Tämän työn suola ovat mitä erikoisemmat ihmiset ja vaihtelevat tilanteet. Työpäivän aikana kun suhaa paikasta toiseen, sattuu ja tapahtuu monenmoista. Kaleva kesytti kiukkuisen saksanpaimenkoiran. Raija on hoitanut useammankin muuton. Heli joutui ruotsinlaivalle toimeksiantajiensa kanssa. On täytetty astianpesukoneita ja piilotettu ties mitä välineitä ennen kuvauksia tai näyttöjä. Kuskataan mummeleita. Koski söi asiakkaan banaanit. Valot eivät sammu tai eivät syty, ovi on jumissa. Toimeksiantaja nukkuu sohvalla näytön ajan. Toimeksiantajan koira täytyy käydä  ruokkimassa. Näitä tarinoita riittää. Kaleva on porukan ylinopeussakkokuningas ja allekirjoittaneella on tainnut hajota eniten kännyköitä, se vehje kun menee rikki kesken näyttösunnuntain niin ei muuten paljon naurata. Rapatessa välillä myös roiskuu: on unohdettu avainta myytävään asuntoon sisälle ja on sovittu näyttö kahteen paikkaan yhtä aikaa. Onpa mennyt joskus autokin lunastukseen kesken kaiken. Nämä ikävät kömmähdykset ovat onneksi harvinaisempia.



Karppinen asiakkaalla tekemässä toimeksiantoa aika hulppeissa maisemissa



Kaiken kaikkiaan hääräämme siis aamusta iltaan, autoilla ajellaan ympäri pitäjää ja puheluita soitellaan. Aina kun kauppa nytkähtää eteenpäin, raportoidaan asiakkaalle. Yksittäinen puhelu tai viesti ei vie paljoa aikaa, mutta kun myytäviä kohteita on se 15 joka välittäjällä, kaikki tehdään 15-kertaisesti. Tottakai pitkä päivä ei ole minuutista minuuttiin täyttä tykitystä, vaan sekaan mahtuu myös kaffepaussi tai vaikka kuntosalireissu. Niin ja ne lomat. Jos välittäjä lomailee, hän poistuu yleensä maasta tai vähintään kaupungista. Muuten tulee mentyä näyttämään asuntoa kuitenkin.  Ari piti viime kesänä ensimmäistä kertaa 8 vuoteen oikein kesäloman, villit 2 viikkoa. 


Koski ja melko lailla täysinäinen kalenteri, kuvan symboliikka ei liene kenellekään epäselvä


Kaiken tämän jälkeen, pysyykö tämä väki järjissään? Monella meistä on myös perhe, jota täytyy käydä moikkaamassa kotona aina silloin tällöin, ainakin että tunnistavat vielä naaman. Lauantait pyrimme pitämään vapaata, tietysti puhelimeen vastataan, mutta yritämme vältellä tumman puvun päälle pukemista. Joskus onnistuu, joskus ei. Virkistyspäiviä ja firman juhlia pidetään muutamia vuodessa, silloin rentoudutaan ja unohdetaan työ. Paitsi vastataan tietysti puhelimeen. Järjissään emme siis pysy kovin hyvin, mutta työmme lupaamme hoitaa kunnolla. Huumori pitää myös työhyvinvoinnin korkealla ja nupit jonkinlaisessa kuosissa, Huoneistomarkkinoiden porukka suositteleekin sitä lämpimästi kaikkien muidenkin alojen edustajille.


Meri Saukkoriipi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti